Tahmelan rannassa norovirusta

10.6.2019

HUOM!! Tahmelan rannassa on havaittu norovirusta. Alueen viljelijät huomioittehan, että vedenotto järvestä omalla vastuulla! Alla tarkemmin tietoa noroviruksesta.

 

Yleistä noroviruksesta:

Norovirus on yleinen ruokamyrkytyksiä aiheuttava virus. Norovirukset kestävät hyvin pakastuksen sekä alhaisen pH-arvon, mutta tuhoutuvat lämpökäsittelyssä. Norovirus on poikkeuksellisen lämpökestävä, mutta se tuhoutuu kuumennettaessa +90 celsiusasteessa kahden minuutin ajan.

Tartuntatavat 

Virus leviää tavallisimmin henkilöstä toiseen tapahtuvana kosketus- tai pisaratartuntana, mutta se voi levitä myös saastuneiden elintarvikkeiden tai veden (uima- ja talousvesi) välityksellä. Virus saattaa päätyä marjoihin, hedelmiin ja kasviksiin, jos niitä kastellaan ihmisen ulosteella saastuneella vedellä. Virus voi siirtyä ihmisestä elintarvikkeisiin myös käsien välityksellä.

Itämisaika 

Tartunnan saamiseen riittää hyvinkin pieni määrä viruksia. Itämisaika on 10–48 tuntia, tavallisimmin yksi vuorokausi.

Oireet 

Tartunnan saaneella on pahoinvointia, oksentelua ja ripulia. Myös kuume ja erilaiset pää- ja lihassäryt ovat mahdollisia. Oireet voivat olla usein hyvin äkillisiä ja voimakkaita mutta lyhytkestoisia. Virusta erittyy ulosteisiin jopa 1–3 viikkoa myös ripulioireiden loputtua. Tartunnan saanut voi jäädä myös oireettomaksi, jolloin henkilö voi tietämättään tartuttaa infektiota eteenpäin. Infektiosta syntyy lyhytaikainen immuniteetti, joka toimii vain sairastettua virustyyppiä vastaan.

Epidemiat 

Viime vuosina norovirus on ollut tavallisimpia raportoituja ruokamyrkytysten aiheuttajia ja se on aiheuttanut myös suuria vesivälitteisiä epidemioita. Juomaveden lisäksi välittäjäelintarvikkeena norovirusepidemioissa ovat usein olleet Itä-Euroopasta peräisin olleet pakastevadelmat. Myös infektoitunut keittiötyöntekijä on aiheuttanut epidemioita joukkoruokailuissa. Viimevuosina (2014 ja 2018) on Pirkanmaalla kaksi epidemiaa, jotka ovat saaneet alun uimavedestä.

Noroviruksen diagnosointi laboratoriossa

Nykyiset noroviruksen osoitustestit osoittavat hyvin herkästi norovirukset, eikä testi erottele, ovatko virukset tartuntakykyisiä vai jo osittain hajonneita.

 

Usein kysytyt kysymykset ja vastaukset kysymyksiin:

 

Kasteluvesi

 

Kasteluvettä voi käyttää sellaisten kasvisten kasteluun, joissa syötävä osa ei ole suorassa kosketuksessa kasteluveden kanssa. Kun kasveissa ei ole vielä esim. marjaa, järvivettä voi käyttää kasteluun. Myöhemmin marjavaiheessa kastelu tehdään juurikasteluna. Salaatin kastelussa täytyy olla erityisen huolellinen ja suositeltavaa olisi käyttää salaatin kasteluun muuta kuin järvivettä.

 

Ylipäänsä kasvimaan kasteluun on suositeltavaa käyttää mieluummin sadevettä/ vesijohto/ kaivovettä kuin mahdollisesti noroviruspitoista järvivettä. Järvivesi voi sisältää ajoittain myös sinilevää.

Miten juurekset kuten peruna ja porkkana säilyttävät viruksen?

Perunan ja porkkanan kasvatuksessa noroviruksesta ei tarvitse olla huolissaan. Erityisesti raakana syötävät juurekset on kuitenkin pestävä vesijohtovedellä ennen käyttöä.

Jos on kastellut esimerkiksi yrttejä vedellä, joka sisältää ko. pitoisuuksia norovirusta, niin onko syytä hävittää saastuneet yrtit?

Yrttejä ei tarvitse hävittää sen takia, että niitä on jossakin vaiheessa kasteltu virusta sisältävällä vedellä. Parasta on antaa muutaman päivän viive saastuneella vedellä kastelusta. Sen jälkeen yrtit tulee huuhtoa vesijohtovedellä.

Kasteluvesisaavi täytetty noroviruspitoisella järvivedellä, ovatko kaikki veden kuljettamiseen käytetyt ämpärit ja saavit nyt saastuneet?

Tyhjän saavin ja ämpärien puhdistus normaaleilla puhdistusaineilla ja huuhtelu vesijohtovedellä riittää hyvin yleiskäyttöön. Jos jotakin sellaisenaan juotavaa tai syötävää (ilman pakkauksia) halutaan säilyttää näissä astioissa, on astiat hyvä desinfioida ennen käyttöä.

Jatkuvaa astioiden desinfiointia ei suositella. Elintarvikkeille, juomavedelle ja kasteluun on suositeltavaa käyttää erillisiä astioita.

Kuinka pitkään virus säilyy elinvoimaisena maassa/kasvissa?  

Viruksen säilyvyys riippuu maaperän/veden olosuhteista. Viruksen määrä vähenee ajan kuluessa, jos niitä ei pääse kulkeutumaan maaperään/veteen lisää. Viruksen määrä vähenee nopeammin lämpimässä kuin kylmässä lämpötilassa. Esimerkiksi pohjaveteen kulkeutunut virus säilyy hyvin. Pintavedessä virukset tuhoutuvat nopeammin. Norovirusta pitää joutua suuhun, jotta se voi aiheuttaa tartunnan. Terveellä maalaisjärjellä ja hyvällä yleisellä (käsi)hygienialla pärjää pitkälle.

Voiko norovirusta sisältävällä vedellä pestä mattoja?

Järvivettä voi käyttää mattojen pesemiseen. Järviveden viruspitoisuus on lähes poikkeuksetta niin matala, että sairastumiseen vaaditaan suoraa veden juomista. Riski sairastua mattojen järvivedellä pesun vuoksi on hyvin pieni.

Kuinka norovirus häviää järvistä?

Noroviruksen määrä vähenee ajan kuluessa, jos niitä ei pääse kulkeutumaan järveen lisää. Auringonvalo nopeuttaa viruksen tuhoutumista.

Jos epäilee saaneensa noroviruksen uituaan järvessä, tulisiko sairastuneen ilmoittaa tästä johonkin, mennä lääkäriin ja antaa esimerkiksi ulostenäyte?

Veden välityksellä leviävät epidemiat voivat saavuttaa suuret mittasuhteet. Tästä syystä niiden varhainen toteaminen on tärkeää torjunnan kannalta. Terveyskeskukseen ja terveydensuojeluviranomaiselle on hyvä ilmoittaa epäily. Jos ilmoituksia sairastumisista alkaa tulla useita, todennäköisyys epidemiasta kasvaa. Ohjeita jatkotoimenpiteistä saa ympäristöterveydestä (sekä Terveyden ja hyvinvointilaitokselta).

Ehkäisy  

  • Huolellinen käsihygienia on norovirustartunnan ehkäisemiseksi tärkeää. 
  • Vältetään saastuneiden raaka-aineiden, elintarvikkeiden ja juomaveden käyttöä. 
  • Luonnonvesissä uidessa vältetään pään veden alle laittamista ja veden nielemistä.
  • Otetaan huomioon viranomaistiedotteet virallisilla uimarannoilla.
  • Sairastuttuaan norovirukseen ja heti sairastumisen jälkeen ei saa mennä uimaan yleisiin uimapaikkoihin. Norovirusta saattaa erittyä vielä viikkojen ajan oireista parantumisen jälkeen.
  • Kasvikset on pestävä aina huolellisesti ennen käyttöä. Huuhteluun tulee käyttää juomavettä.  
  • Jos elintarviketta epäillään noroviruksen saastuttamaksi, suositellaan elintarvikkeen kuumentamista huolellisesti vähintään +90 °C kahden minuutin ajan. 
  • Ruokavirasto suosittelee ulkomaisten pakastevadelmien kuumentamista vähintään +90 °C kahden minuutin ajan ennen käyttöä.
  • Norovirustartunnan saaneet eivät saa käsitellä pakkaamattomia elintarvikkeita. Työtehtävistä elintarvikehuoneistossa on pidättäydyttävä ainakin pahimpien ripulioireiden aikana ja noin 1–2 vuorokautta oireiden päättymisen jälkeen. Töihin palaamisen jälkeen on noudatettava erityistä huolellisuutta ja hygieenisiä työtapoja ja mielellään tehtävä sellaisia työtehtäviä, jossa ei voi aiheuttaa elintarvikkeiden saastumista. 
  • Jätevettä ei pidä päästää vesistöihin puhdistamattomana. Jäteveden puhdistuksen jälkeenkin pieni määrä viruksia päätyy vesistöihin jäteveden purkupisteistä. Kun jätevesilaitoksen vedenkäsittelykapasiteetti ei riitä (esim. sateiset kesät), tapahtuu ohijuoksutuksia, jolloin jätevettä ja sen sisältämiä epäpuhtauksia pääsee järviveteen.  

 

Mistä saan lisätietoja noroviruksesta?