Usein kysyttyä - Frequently asked questions
Missä yksivuotisia palstoja on?
Palstojen sijainnit löytyvät palstakartasta
Yksivuotisia palsta-alueita vuonna 2024 ovat:
- Hikivuori
- Irjala
- Järvensivu
- Koivistonkylä
- Rusko
- Takahuhti
- Tohloppi
Löytyykö kaikilta palstaviljelyalueilta vesipiste?
Yksivuotiset palstat, joilla on vesipiste:
- Hikivuori - porakaivo
- Irjala - porakaivo
- Järvensivu - porakaivo
- Rusko - porakaivo
- Takahuhti - porakaivo
Kaivovesi on tarkoitettu ainoastaan kasteluvesikäyttöön, ei juomavedeksi!
Tampereen kaupungin kaikilla viljelypalstoilla ei valitettavasti ole vesipisteitä, jolloin kasteluvedestä on huolehdittava itse. Jotkut yksivuotiset palsta-alueet sijaitsevat aivan järven rannalla, jolloin vettä voi hakea esimerkiksi ämpäreillä tai kanistereilla järvestä. Omalle palstalle voi myös hankkia siistejä vedenkeräysastioita, joihin sadevesi kertyy.
Kuinka paljon yksivuotisen palstan vuokraaminen maksaa?
Yksivuotisten palstojen hinnat voit tarkistaa täältä.
Yksivuotisten palstojen laskut lähetetään viljelykauden kuluessa, useimmiten elokuun aikana.
Miten yksivuotisen palstan voi saada?
Yksivuotiset viljelypalstat vuokrataan yhdeksi kasvukaudeksi kerrallaan. Yksivuotiset palstat jaetaan joka kevät uudelleen. Vanhoilla viljelijöillä on kuitenkin etuoikeus valita uudelleen palsta, jota on edellisvuonna hoitanut. Edellisvuosien viljelijät ovat etusijalla palstoja jakaessa, sillä he ovat monesti nähneet paljon aikaa ja vaivaa palstansa maanparannuksessa.
Palstojen jako tapahtuu mahdollisimman aikaisin keväällä (useimmiten toukokuun aikana). Edellisvuoden viljelijät kontaktoidaan ja uudet hakevat palstaa täyttämällä hakulomakkeen. Hakulomake on auki vain keväisin tietyn määräajan. Jakoaikataulut ja hakulomakkeen aukioloaika pyritään ilmoittamaan mahdollisimman aikaisin keväällä. Lisätietoja löytyy yksivuotisten palstojen etusivulta ja palstojen haku sivulta.
Kuinka ison palstan voi saada?
Uuden yksivuotisviljelijän on mahdollista saada aluksi neljäsosa aarin (25m²) tai puolen aarin (50m²) palsta (tai jos tilaa on myös isompi). Näin varmistamme kaikille uusille viljelijöille palstan saannin palsta-alueelta.
Mitä yksivuotisella palstalla voi kasvattaa?
Yksivuotisella viljelypalstalla voi kasvattaa yksivuotisia kasveja. Yksivuotisilla kasveilla tarkoitetaan sellaisia kasveja, jotka kasvavat vain yhden kasvukauden ja ne on istutettava siemenestä joka kevät uudelleen. Tyypillisiä yksivuotisia viljelykasveja ovat esimerkiksi peruna, porkkana ja herne. Kasvit voivat olla esimerkiksi vihanneksia, yrttejä tai kukkasia. Koska viljelyalueet muokataan koneellisesti joka kevät, monivuotisia kasveja, kuten marjapensaita, ei voi istuttaa. Viljelijän on myös huolehdittava, etteivät viljellyt kasvit leviä naapuripalstoille tai muualle ympäristöön.
Milloin yksivuotisella palstalla voi aloittaa viljelyn?
Viljelyalueet muokataan koneellisesti, jonka jälkeen palstat mitataan ja merkitään joka kevät uudelleen. Viljelyn saa aloittaa, kun palstat on mitattu ja merkitty ja lupa annettu. Viljelyalueella ei saa aloittaa viljelyä ennen kuin 4H-yhdistys antaa siihen luvan.
Saako yksivuotisen palstan maata muokata, lannoittaa tai kalkita?
Maan kalkitus, lannoitus ja perusparannus esimerkiksi hiekalla ja kompostoidulla hevosen lannalla on sallittua ja sadon toiveessa myös suositeltua. Joillakin palsta-alueilla maa saattaa olla savista, jolloin maanparannusaineiden ja hiekan lisääminen maaperään parantaa kasvuolosuhteita. Lannoitteiden on oltava luonnonmukaisia! Katso lisätietoja täältä.
Mitä teen, jos palstallani on tuholaisia tai esimerkiksi kotiloita?
Kemiallisten torjunta-aineiden käyttö palsta-alueilla on ehdottomasti kiellettyä! Tuholaisten torjuntaan on käytettävä luonnonmukaisia torjuntatapoja. Paras keino on ennaltaehkäisy, joka onnistuu pitämällä palsta-alue siistinä ja vapaina rikkaruohoista. Katso Ruokaviraston ohjeet tuholaisten ennaltaehkäisyyn ja torjuntaan täältä
Mitä teen palstalta syntyvälle kasvijätteelle ja muille roskille?
Kasvijätteet on kompostoitava. Kompostointiohjeet löydät täältä. Komposti sekoittuu takaisin maahan maan muokkauksen yhteydessä. Muut roskat viljelijän on huolehdittava itse pois alueelta.
Koska palstasta on luovuttava?
Viljelykausi päättyy syyskuun lopussa tai lokakuun alkupuolella, jonka jälkeen maa kynnetään. Tarkasta ajankohdasta tiedotetaan viljelijöitä elokuun loppuun mennessä. Tällöin palstalla EI SAA olla harsoja, ämpäreitä, lavakauluksia, tuotuja kiviä, eikä mitään muuta kuin kasvijätettä.
Mistä löydän lisätietoa?
Kirjastosta ja kirjakaupoista löytyy paljon viljelyaiheista kirjallisuutta, jota voi hyödyntää myös palstaviljelyssä. Lisätietoa löytyy myös internetistä esimerkiksi Marttojen sivuilta sekä eri puutarhatarvikkeiden valmistajien sivuilta.
Hyödyllisiä ohjeita löytyy myös sivuiltamme viljelyneuvonta-osiosta.
Kaikissa palstaviljelyyn liittyvissä kysymyksissä voi olla yhteydessä myös 4H-yhdistykseen. Parhaiten yhdistyksen palstatoiminnan koordinaattorin tavoittaa sähköpostitse osoitteesta viljelypalstat.tampere@4h.fi ja puhelimitse numerosta 040-7019869 (ma-to klo 10-14) viljelykauden aikana.