Monivuotiset palstat - Perennial plots

Monivuotisista palstoista


Monivuotiset viljelypalstat vuokrataan useaksi vuodeksi kerrallaan. Monivuotisten palstojen vuokrasopimus jatkuu siis automaattisesti syksyn jälkeen taas seuraavaan kevääseen ja kesään, mikäli vuokraaja ei ilmoita luopuvansa palstasta tai vuokrasopimusta ei pureta esimerkiksi maksamattomien laskujen takia tai palstan hoitamattomuuden vuoksi.

Monivuotinen viljelijä sitoutuu hoitamaan ja maksamaan palstansa vuosittain. Monivuotiset viljelijät huolehtivat itse palstansa maan muokkauksesta (poikkeuksena Haiharan alue, jossa 4H-yhdistys huolehtii maan muokkauksesta keväisin ja syksyisin). Monivuotisilla palstoilla voi siis viljellä myös monivuotisia kasveja, kuten marjapensaita ja monivuotisia yrttejä.

Monivuotiset palstat ovat täynnä, mutta palstajonoon voi halutessaan ilmoittautua lomekkeella. Ilmoitamme jonossa oleville vapautuvista palstoista.

Linkki lomakkeeseen: Palstajonoon


Perennial plots

 

Perennial plots are rented for several years at a time. This means that a rental contract continues automatically from autumn to next summer and so on. The rental contract is dissolved when a farmer wants to quit farming or this needs to be done because of breaking the rules or unpaid rental fees. 

A farmer of a perennial plot is committed to take care of one's plot and pay the rent for it every year. Tilling of plot soil is on farmer's own responsiblity, so it is possible to cultivate perennial plants like perennial herbs and berry bushes. 

All perennial plots are taken at the moment. You can register to a queue for perennial plots by registering form. We inform about free plots the persons at the queue. 

Link to the form: Plot queue registering

 

 

Hei onnekas monivuotisen palstan viljelijä! Pidäthän ajatuksissasi sen, että viljelypalsta on tarkoitettu todellakin hyödynnettäväksi, iloa ja satoa tuottavaksi. Palstasopimus voidaan joutua purkamaan palstan hoitamattomuuden ja käyttämättömyyden vuoksi. Erityisesti Tahmelassa on paljon palstoja, jotka vaikuttavat käyttämättömiltä. Jono Tahmelan palstoille on tällä hetkellä 45 halukkaan mittainen, joten joudumme ottamaan käyttöön tarkempaa katsetta hoitamattomien palstojen kanssa.

Jos olet jostain syystä estynyt yksittäisenä viljelykautena hoitamaan monivuotista palstaasi, ilmoitathan sen väliaikaiseen hoitoon. Näin joku halukas pääsee yhdeksi kesäksi viljelemään, palstasi pysyy hyvässä kunnossa eikä palstasopimusta tarvitse kohdaltasi lopullisesti irtisanoa käyttämättömyyden vuoksi.

 

JOTTA MONIVUOTISET PALSTA-ALUEET PYSYVÄT HYVÄSSÄ KUNNOSSA, ON TÄRKEÄÄ MUISTAA PALSTAN HOITAMISESSA SEURAAVAT ASIAT

 

  • Palstan nurkat tulee merkitä tukevin paaluin, joihin kirjataan sukunimi. Näin palstojen väliin ei jää hoitamattomia ’ei-kenenkään maita’ ja ennen kaikkea käyttämättömät palsta-alueet erotetaan selkeästi käytössä olevista. 
  • Palstan vierellä kulkevat ojat tulee pitää avoimina. Ojassa kasvavat kasvit kannattaa kitkeä tai niittää ja kasvijätteet tulee kerätä ylös ojasta. Ojan uomaa kannattaa avata myös lapion kanssa. Tämä on tärkeää senkin vuoksi, että kaupungin toimesta tehtävät ojitusten korjaukset ovat hyvin harvinaista herkkua. Jotta nämä jo tehdyt ojitustyöt eivät mene hukkaan ja jotta uusia ojituksia lähdetään tekemään, on olemassa olevista ojista pidettävä hyvää huolta. 
     
  • Jättipalsami on haitallinen vieraslaji, joka tulee kitkeä pois. Jättipalsamin tunnistaa jo ennen kukintavaihetta sahalaitaisesta lehdestä, jonka reunat ovat punertavat. Jättipalsami kannattaa vähintäänkin niittää ennen kukintaa, sillä se leviää voimakkaasti juuri siementensä avulla. Jättipalsami on helppo vetää juurineen maasta, joten kitkeminenkään ei ole mahdotonta kasvin ollessa jo isokokoinen. 

    Kompostointi ei aina tuhoa kasvilajeja tai niiden siemeniä. Tämän vuoksi vieraskasveja sisältävä puutarhajäte pitäisi mädättää jätesäkissä ennen kompostointia tai sijoittamista sekäjäteastiaan.
     
  • Lupiini on jättipalsamin tavoin voimakkaasti leviävä vieraslaji ja se syrjäyttää helposti elintilaa luonnovaraisilta kasveilta. Lupiinia ei tämän vuoksi tule kasvattaa viljelypalstoilla.  
     
  • Palstojen välisille raja-alueille on usein jäänyt alue, jolla kasvaa monenlaista kasvillisuutta kuten vuohenputkea, koiranputkea, nokkosta, mesiangervoa, jättipalsamia, karhunköynnöstä (elämänlanka) ja pajua. Osa näistä kasveista voidaan ja kannattaakin hyödyntää yrtteinä ja ruokana (esim. nokkosen nuoret lehdet ja hieman rusehtuneet eli kypsät siemenet sekä mesiangervon kukinnot). Jos nämä kasvustot päästetään villiintymään, ne tarjoavat kodin kotiloille, tukkivat ojat, varjostavat omaa tai naapurin kasvimaata ja levittävät viljelyn kannalta haasteellista siemen- ja juuripankkia kaikkialle. Nämä kasvustot tulee raivata tai rajata pysymään siististi omalla palsta-alueella siten, ettei niistä ole rajanaapurille haittaa tai vaivaa. Vieraslajit kuten jättipalsami tulee pyrkiä hävittämään.  
  • Joillain palstoilla kasvaa ainoastaan marjapensaita, joiden sato käydään loppukesästä keräämässä. Mikäli pidät palstaa vain näiden pensaiden hyödyntämiseksi ja palstallasi on vielä ylimääräistä viljelyalaakin, näyttää palsta helposti käyttämättömältä. Marjapensaiden ympärillä oleva heinikko on pidettävä siistinä ja ylimääräinen viljelyala on otettava hyötykäyttöön tai annettava eteenpäin viljeltäväksi.