Usein kysyttyä - Frequently asked questions

Missä yksivuotisia palstoja on?

Palstojen sijainnit löytyvät palstakartasta

Yksivuotisia palsta-alueita vuonna 2022 ovat:

  • Hikivuori
  • Irjala
  • Järvensivu
  • Koivistonkylä
  • Rusko
  • Takahuhti
  • Tohloppi

Löytyykö kaikilta palstaviljelyalueilta vesipiste?

Yksivuotiset palstat, joilla on vesipiste

  • Irjala - kaivo
  • Järvensivu - kaivo
  • Rusko - kaivo

Kuinka paljon yksivuotisen palstan vuokraaminen maksaa?

Yksivuotisten palstojen hinnat voit tarkistaa täältä.
Yksivuotisten palstojen laskut lähetetään sen jälkeen, kun ne on saatu jaettua (mahdollisuuksien mukaan heinäkuun loppuun mennessä).


Miten yksivuotisen palstan voi saada?

Yksivuotiset viljelypalstat vuokrataan yhdeksi kasvukaudeksi kerrallaan. Yksivuotiset palstat jaetaan joka kevät uudelleen. Vanhoilla viljelijöillä on kuitenkin etuoikeus valita uudelleen palsta, jota on edellisvuonna hoitanut. Edellisvuosien viljelijät ovat etusijalla palstoja jakaessa, sillä he ovat monesti nähneet paljon aikaa ja vaivaa palstansa maanparannuksessa. 

Palstojen jako tapahtuu mahdollisimman aikaisin keväällä (useimmiten toukokuun aikana) jokaisen palsta-alueen jakotilaisuudessa TAI sähköisesti jonotuslomakkeen kautta. Kaikkia viljelijöitä pyydetään tulemaan paikalle jakotilaisuuteen TAI edellisvuoden viljelijät kontaktoidaan ja uudet ilmoittautuvat jonottamaan palstaa täyttämällä lomakkeen. Mikäli viljelijä ei itse pääse jakotilaisuuteen paikalle, voi tämä pyytää itselleen edustajan tilaisuuteen. Jakoaikataulut pyritään ilmoittamaan mahdollisimman aikaisin keväällä.  Lisätietoja löytyy yksivuotisten palstojen etusivulta


Kuinka ison palstan voi saada?

Uuden yksivuotisviljelijän on mahdollista saada aluksi neljäsosa aarin (25M²) tai puolen aarin (50M²) palsta (tai jos tilaa on myös isompi). Näin varmistamme kaikille uusille viljelijöille palstan saannin palsta-alueelta.


Mitä yksivuotisella palstalla voi kasvattaa?

Yksivuotisella viljelypalstalla voi kasvattaa yksivuotisia kasveja. Yksivuotisilla kasveilla tarkoitetaan sellaisia kasveja, jotka kasvavat vain yhden kasvukauden ja ne on istutettava siemenestä joka kevät uudelleen. Tyypillisiä yksivuotisia viljelykasveja ovat esimerkiksi peruna, porkkana ja herne. Kasvit voivat olla esimerkiksi vihanneksia, yrttejä tai kukkasia. Koska viljelyalueet muokataan koneellisesti joka kevät, monivuotisia kasveja, kuten marjapensaita, ei voi istuttaa. Viljelijän on myös huolehdittava, etteivät viljellyt kasvit leviä naapuripalstoille tai muualle ympäristöön.


Milloin yksivuotisella palstalla voi aloittaa viljelyn?

Viljelyn saa aloittaa heti kun palstat on mitattu ja merkitty. Palstat mitataan ja merkitään joka kevät uudelleen.  Ennen viljelyn aloittamista viljelyalueet muokataan koneellisesti. Viljelyalueella ei saa viljellä ennen palstojen mittausta ja merkintää.


Saako yksivuotisen palstan maata muokata, lannoittaa tai kalkita?

Maan kalkitus, lannoitus ja perusparannus esimerkiksi hiekalla ja kompostoidulla hevosen lannalla on sallittua ja sadon toiveessa myös suositeltua. Joillakin palsta-alueilla maa saattaa olla savista, jolloin maanparannusaineiden ja hiekan lisääminen maaperään parantaa kasvuolosuhteita. Lannoitteiden on oltava luonnonmukaisia!


Kuinka hoidan palstan kastelun?

Tampereen kaupungin kaikilla viljelypalstoilla ei valitettavasti ole vesipisteitä, joten kasteluvedestä on huolehdittava itse. Tampereen kaupunki pyrkii vastaamaan tarpeeseen rakentamalla kaivoja palsta-alueille. Jotkut yksivuotiset palsta-alueet sijaitsevat aivan järven rannalla, jolloin vettä voi hakea esimerkiksi ämpäreillä tai kanistereilla järvestä. Omalle palstalle voi myös hankkia siistejä vedenkeräysastioita, joihin sadevesi kertyy.


Mitä teen, jos palstallani on tuholaisia tai esimerkiksi kotiloita?

Kemiallisten torjunta-aineiden käyttö palsta-alueilla on ehdottomasti kiellettyä! Tuholaisten torjuntaan on käytettävä luonnonmukaisia torjuntatapoja. Paras keino on ennaltaehkäisy, joka onnistuu pitämällä palsta-alue siistinä ja vapaina rikkaruohoista. Tarvittaessa apua voi pyytää 4H-yhdistyksen palstaneuvojalta.


Mitä teen palstalta syntyvälle kasvijätteelle ja muille roskille?

Kasvijätteet on kompostoitava. Kompostointiohjeet löydät täältä. Komposti sekoittuu takaisin maahan maan muokkauksen yhteydessä. Muut roskat viljelijän on huolehdittava itse pois alueelta.


Koska palstasta on luovuttava?

Viljelykausi päättyy syyskuun lopussa tai lokakuun alkupuolella, jonka jälkeen maa kynnetään. Tarkasta ajankohdasta tiedotetaan viljelijöitä elokuun loppuun mennessä. Tällöin palstalla EI SAA olla harsoja, ämpäreitä, lavakauluksia, tuotuja kiviä, eikä mitään muuta kuin kasvijätettä.


Mistä voin vuokrata jyrsintää palstalle?

Kaikille palstoille voi vuokrata jyrsimen tai jyrsintäpalvelun Kangasalan 4H-yhdistykseltä

TAI

Voit tilata työntekijän ja jyrsimen suoraan palstalle. Tilatessasi työntekijän ja laitteen, sisältää tilaus myös toimituksen.

Tiedustelut numerosta 040 510 9959 tai sähköpostitse: kangasala@4h.fi

Kaikkien vuokrattavien laitteiden hinnasto ja yhteystiedot: https://kangasala.4h.fi/vuokrattava-tilat-ja-laitteet/


Tahmelan alueella voi tilata jyrsinnän numerosta 040 681 3697

Taksa noin 10-30 € riippuen maan koosta ja kunnosta

Kurpitsaliikkeen jäsenyys edullistaa


Mistä löydän lisätietoa?

Kirjastosta ja kirjakaupoista löytyy paljon viljelyaiheista kirjallisuutta, jota voi hyödyntää myös palstaviljelyssä. Lisätietoa löytyy myös internetistä esimerkiksi Marttojen sivuilta sekä eri puutarhatarvikkeiden valmistajien sivuilta. 

Hyödyllisiä linkkejä löytyy myös sivuiltamme viljelyvinkkejä ja - ohjeita - osiosta. 

Kaikissa palstaviljelyyn liittyvissä kysymyksissä voi olla yhteydessä myös 4H-yhdistykseen. Parhaiten yhdistyksen palstaneuvojan tavoittaa sähköpostitse osoitteesta viljelypalstat.tampere@4h.fi. Puhelimitse palstaneuvojaa voi tavoitella numerosta 040-7019869 (ma-to klo 10-14) viljelykauden aikana.