Usein kysyttyä

 

Usein kysyttyjä kysymyksiä

 

Missä yksivuotisia palstoja on?

 
Palstojen sijainnit löytyvät palstakartasta,
Yksivuotisia palsta-alueita ovat:

- Järvensivu
- Kaukajärvi, Hikivuorenkatu
- Koivistonkylä
- Rusko
- Irjala, Linnankatu
- Takahuhdista, osa alueelta Kuusenmäenrinne ja Metsäsyrjänkatu
- Tohloppi
 

Kuinka paljon yksivuotisen palstan vuokraaminen maksaa?


Yksivuotisten palstojen hinnat voit tarkistaa täältä.
Palstavuokrasta lähetetään lasku postitse jakotilaisuuden jälkeen. Palstaa EI voi maksaa jakotilaisuudessa.
 

Miten yksivuotisen palstan voi saada?


Uudet viljelijät voivat saada yksivuotisen palstan jakotilaisuudessa. Lisätietoja löytyy palstaviljelyn etusivulta ajankohtaista-osiosta. Myös jakotilaisuuksien ajankohdat löytyvät etusivun tapahtumakalenterista. Jokaisen viljelijän tai viljelijän valtuuttaman henkilön tulee olla paikalla ja odottaa pellolla siinä kohdassa josta haluaa palstan. Jakajat kiertävät pellon ja merkkaavat ja mittaavat palstat. Edellisvuosien viljelijät ovat etusijalla palstoja jakaessa, sillä he ovat monesti nähneet paljon aikaa ja vaivaa palstansa maanparannuksessa.

HUOM: Viljelijöiden suuren määrän vuoksi emme ilmoita jakotilaisuuksien ajankohdista henkilökohtaisesti sähköpostilla tai puhelimitse!!

Kuinka ison palstan voi saada?


Uuden yksivuotisviljelijän on mahdollista saada aluksi neljäsosa aarin (25M²) tai puolen aarin (50M²) palsta (tai jos tilaa on myös isompi). Näin varmistamme kaikille uusille viljelijöille palstan saannin palsta-alueelta.

 

Mitä yksivuotisella palstalla voi kasvattaa?


Yksivuotisella viljelypalstalla voi kasvattaa yksivuotisia kasveja. Yksivuotisilla kasveilla tarkoitetaan sellaisia kasveja, jotka kasvavat vain yhden kasvukauden ja ne on istutettava siemenestä joka kevät uudelleen. Tyypillisiä yksivuotisia viljelykasveja ovat esimerkiksi peruna, porkkana ja herne. Kasvit voivat olla esimerkiksi vihanneksia, yrttejä tai kukkasia. Koska viljelyalueet muokataan koneellisesti joka kevät, monivuotisia kasveja, kuten marjapensaita, ei voi istuttaa. Viljelijän on myös huolehdittava, etteivät viljellyt kasvit leviä naapuripalstoille tai muualle ympäristöön.

 

Milloin yksivuotisella palstalla voi aloittaa viljelyn?


Viljelyn saa aloittaa heti jakotilaisuuden jälkeen, koska palstat mitataan ja merkitään samassa tilaisuudessa. Jakotilaisuudet ovat yleensä toukokuun loppu puolella. Ennen viljelyn aloittamista viljelyalueet muokataan koneellisesti. Viljelyalueella ei saa viljellä ennen palstojen mittausta ja merkintää.

 

Saako yksivuotisen palstan maata muokata, lannoittaa tai kalkita?


Maan kalkitus, lannoitus ja perusparannus esimerkiksi hiekalla ja turpeella on sallittua ja sadon toiveessa myös suositeltua. Joillakin palsta-alueilla maa saattaa olla savista, jolloin turpeen ja hiekan lisääminen maaperään parantaa kasvuolosuhteita. Lannoitteiden on oltava luonnonmukaisia (esimerkiksi kanankakkaa tai kompostoitunutta/palanutta hevosenlantaa).

 

Kuinka hoidan palstan kastelun?


Tampereen kaupungin viljelypalstoilla ei valitettavasti ole vesipisteitä, joten kasteluvedestä on huolehdittava itse. Jotkut yksivuotiset palsta-alueet (Nekala, Tohloppi) sijaitsevat aivan järven rannalla, jolloin vettä voi hakea esimerkiksi ämpäreillä tai kanistereilla järvestä. Toisilla alueilla lähettyvillä on isompia puroja tai ojia, joiden vettä voi myös käyttää kasteluun. Kastelun suhteen kannattaa kysyä neuvoa alueen muilta viljelijöiltä. Omalle palstalle voi myös hankkia siistejä vedenkeräysastioita, joihin sadevesi kertyy.

 

Mitä teen, jos palstallani on tuholaisia tai esimerkiksi kotiloita?


Kemiallisten torjunta-aineiden käyttö palsta-alueilla on ehdottomasti kiellettyä! Tuholaisten torjuntaan on käytettävä luonnonmukaisia torjuntatapoja. Paras keino on ennaltaehkäisy, joka onnistuu pitämällä palsta-alue siistinä ja vapaina rikkaruohoista. Tarvittaessa apua voi pyytää 4H-yhdistyksen palstaneuvojalta.

 

Mitä teen palstalta syntyvälle kasvijätteelle ja muille roskille?


Kasvijätteet on kompostoitava. Kompostointiohjeet löydät täältä. Komposti sekoittuu takaisin maahan maan muokkauksen yhteydessä. Muut roskat viljelijän on huolehdittava itse pois alueelta.

 

Koska palstasta on luovuttava?


Viljelykausi päättyy syyskuun lopussa tai lokakuun alkupuolella, jonka jälkeen maa kynnetään. Tarkasta ajankohdasta tiedotetaan viljelijöitä elokuun loppuun mennessä. Tällöin palstalla EI SAA olla harsoja, ämpäreitä, lavakauluksia, tuotuja kiviä, eikä mitään muuta kuin kasvijätettä.

 

Mistä löydän lisätietoa?


Kirjastosta ja kirjakaupoista löytyy paljon viljelyaiheista kirjallisuutta, jota voi hyödyntää myös palstaviljelyssä. Lisätietoa löytyy myös internetistä esimerkiksi Marttojen sivuilta sekä eri puutarhatarvikkeiden valmistajien sivuilta. Hyödyllisiä linkkejä löytyy myös sivuiltamme viljelyvinkkejä ja - ohjeita - osiosta. Kaikissa palstaviljelyyn liittyvissä kysymyksissä voi olla yhteydessä myös 4H-yhdistykseen. Parhaiten yhdistyksen palstaneuvojan tavoittaa sähköpostitse osoitteesta viljelypalstat.tampere@4h.fi. Puhelimitse palstaneuvojaa voi tavoitella numerosta 040-7019869 (ma-to klo:10-14) viljelykauden aikana.