Kompostointiohjeet

 

 

1. Mitä komposti ja kompostointi on?


Kompostilla tarkoitetaan biologisesti hajoavaa jätettä, esimerkiksi kasvijätettä. Kompostoimalla jäte hajoaa ravinteiksi ja käyttökelpoiseksi mullaksi.

 

2. Mitä puutarhakompostiin saa laittaa?


Puutarhakompostiin saa laittaa ruohonleikkuusilpun, lehdet, haravointijätteet, vihannesnaatit, kuivatut rikkaruohot, kukkamullat ja kasvinjätteet, sienien ja marjojen perkuujätteet sekä oksasilppurilla haketetut oksat ja risut.
 

3. Mitä puutarhakompostiin EI saa laittaa?


Puutarhakompostiin ei saa laitta talouden biojätteitä (houkuttelevat jyrsijöitä), maatumattomia jätteitä tai tuhkaa.
 

4. Kuinka puutarhakomposti rakennetaan ja kuinka sitä hoidetaan?


1. Kompostille voi halutessaan rakentaa aluksi esimerkiksi laudoista tai risuista ilmavan kehikon. Tämä ei kuitenkaan ole välttämätöntä, mutta komposti pysyy ehkä paremmin kasassa ja siistinä kehikon avulla.

2. Kompostin pohjalle tulisi laittaa esimerkiksi haketta, kaisloja tai pieniä risuja, jotta kompostin ilmansaanti olisi myös altapäin turvattu.

3. Tämän jälkeen kompostiin lisätään jätettä kerroksittain; ensin kuivaa ja karkeaa hiilipitoista jätettä, sitten kosteita, typpipitoisia jätteitä jne. Kerrosten väliin on hyvä lisätä muutama lapiollinen vanhaa kompostia tai multaa. Myös typen lisääminen esimerkiksi kompostiherätteenä tai kanankakkana nopeuttaa kompostin toimintaa.

4. Mikäli jätteet ovat kuivia, kompostia olisi hyvä kastella jokaisen kerroksen välissä.

5. Palstoilla kompostin voi levittää pellolle esimerkiksi syksyllä, jolloin se toimii hyvänä maanparannusaineena.
 

5. Kuinka kompostimultaa voidaan käyttää?


Kompostimultaa voidaan käyttää katekompostina, kasvualustana ja lannoitteena.

1. Katekompostina

Katekompostilla tarkoitetaan puolivalmista kompostia, eli kompostia jonka kuumavaihe on vasta loppunut. Katekomposti on hyvää maanparannusainetta, mutta se vaatii kuitenkin vielä happea tullakseen valmiiksi mullaksi. Katekompostia voi käyttää esimerkiksi pensaiden juurilla ja syksyllä kasvimaahan sekoitettuna maanparannusaineena.

2. Kasvualustana

Kompostin tulee olla hyvin kypsynyttä; tummaa, tasalaatuista ja hyväntuoksuista. Komposti ei sovi sellaisenaan kasvualustaksi, mutta sen voi sekoittaa esimerkiksi kasvuturpeeseen (suhde 1:3).

3. Lannoitteena

Kompostimulta on usein varsin vähäravinteista, joten se soveltuukin parhaiten pitkäaikaiseen maanparannukseen ja monivuotisten istutusten hitaasti liukenevaksi ravinnevarastoksi. Varsinaisesta lannoituksesta on siis huolehdittava erikseen.
 

6. Mikä on vialla ja kuinka tilanteen voi korjata, jos komposti...

 

1. haisee pahalle, eikä lämpene?

Komposti on liian märkä tai tiivis. Komposti tulee sekoittaa huolellisesti ja siihen kannattaa lisätä kuivaa jätettä, kuten haketta tai pieniä risuja.

2. ei lämpene, mutta ei haisekaan?

Jos kompostin kosteus on sopiva, kuumavaihe on ohi ja kompostin voi tyhjentää. Kompostissa voi myös olla liian vähän typpeä, jolloin kompostiin tulee lisätä kanankakkaa tai kompostiherätettä. Jos komposti on liian kuiva, se täytyy kastella lämpimällä vedellä.

3. on täynnä kärpäsiä?

Käännä kompostin pintaosa tai osa johon kärpäset ovat munineet syvimmälle kompostiin. Kärpäsentoukat kuolevat noin 43 asteen lämpötilassa.

4. on täynnä muurahaisia?

Sekoita kompostia ja kastele sitä.

 

7. Mikä on hapen, kosteuden ja ravinteiden merkitys kompostissa?


Happi

Pieneliöt, jotka hajoittavat jätettä, tarvitsevat happea. Jos happi loppuu, jätettä alkavat hajoittaa mädättäjäbakteerit, ja komposti muuttuu tunkioksi.

Kosteus

Lahottajaeliöt pystyvät elämään vain kosteassa ympäristössä. Jos kosteutta ei ole, jätteen hajoaminen pysähtyy.

Ravinteet

Pieneliöt tarvitsevat hiiliyhdisteitä energiaksi ja typpeä solujensa rakennusaineeksi.Hiiltä on runsaasti kuolleissa kasvinosissa kuten syksyn lehdissä, puu- ja oksahakkeessa, oljessa, turpeessa ja heinässä. Typpeä on runsaasti vihreissä kasvinosissa kuten ruohonleikkuu- ja kitkentäjätteissä sekä talousjätteissä, lannassa ja virtsassa.
 

8. Millainen on kompostoitumisprosessi?

 

Kompostoitumisprosessi voidaan jakaa lämpenemisvaiheeseen, kuumavaiheeseen ja jäähtymisvaiheeseen.

Kompostin lämpö syntyy pieneliöiden elintoiminnoista. Kompostin lämpenemisvaiheessa ensimmäisen vaiheen hajottajat valtaavat kompostin, ja komposti muuttuu happamaksi. Hyvin toimiva komposti lämpenee muutamassa päivässä 30-60 asteiseksi. Tällöin kuumiin oloihin tottuneet bakteerit ja sädesienet alkavat käyttää ravinnokseen helposti hajoavia ravintoaineita. Tässä niin sanotussa kuumavaiheessa kompostin lämpötila voi nousta jopa 85 asteeseen.

Kompostin lämpötila alkaa laskea, kun helpoimmin hajoitettava ravinto loppuu. Erilaiset sienet, kuten sädesienet ja homesienet, alkaavat hajottaa vaikeammin hajoitettavia aineita. Jäähtymisvaiheessa kompostiin tulevat myös lierot, kovakuoriaiset ja tuhatjalkaiset. Vaihe voi kestää useista kuukausista vuosiin.