Vieraslajit palsta-alueilla

Komealupiini

Komealupiini on säädetty kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi. Haitallista vieraslajia ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda Suomeen tai kasvattaa.

Haitat

  • uhkaa vaarantuneita ja uhanalaisia lajeja
  • kilpailee pölyttäjistä alkuperäisten kasvien kanssa
  • lupiinien siitepölyn sisältämä myrkyllinen alkaloidi, voi haitata kimalaisten lisääntymistä
  • sen on havaittu vähentävän hyönteisten kokonaismäärää
  • heikentää kulttuurimaisemia valtaamalla alaa kedoilta ja vanhoilta koristekasveilta

Torjuntakeinot – miten ja milloin?

  • kukintojen katkaiseminen tai niittäminen ennen siementen kypsymistä alkukesällä muutaman vuoden ajan
  • jos komealupiineja on vähän, ne kannattaa kaivaa yksitellen juurineen ylös maasta

Hävittäminen

  • niitetyt komealupiinit, joissa ei ole vielä siemeniä, voi laittaa kompostiin tai haravoida kasvupaikalla kasaan maatumaan
  • siemeniä sisältävät kukinnot ja muut kasvijätteet on hävitettävä huolellisesti esim. laittamalla ne kaksinkertaisessa jätesäkissä polttokelpoiseen sekajätteeseen
Kyseistä lupiinia on tavattu ainakin Vuoreksen ja Kaukaniemen palsta-alueilla.

Jättipalsami

Miksi se on haitallinen:

Jättipalsami on erittäin kilpailukykyinen ja valloittaa kasvualaa alkuperäiseltä kasvistolta. Jättipalsami voi muodostaa laajoja yhden lajin kasvustoja, jotka vievät tilaa alkuperäiseltä kasvillisuudelta heikentäen kasvilajiston monimuotoisuutta.

Mitä tehdä sille:

Kitkentä ja niitto ovat tehokkaita keinoja päästä eroon jättipalsamista. Jättipalsami on mukava kitkettäväksi, sillä se irtoaa helposti maasta, eikä erityisiä suojavarusteita tarvita. Kukinnot pitää kuitenkin varovasti katkaista jätesäkkiin leviämisen estämiseksi. Muista varmistaa, että kasvi on varmasti jättipalsami eikä jokin samantyyppinen.

Tässä on vielä kuvia jättipalsamista

Espanjansiruetana

Espanjansiruetana on haitallinen vieraslaji, joka voi tehdä tuhojaan etenkin puutarhoissa ja 
viljelmillä. Espanjansiruetana on suursyömäri, jolle kelpaa lähestulkoon kaikki kasvit ja myös kuolleet lajitoverit tai muut pienet raadot.

Espanjansiruetanan torjumiseksi viljelijöiden apu on tärkeää. Mikäli pystyt alla olevien ohjeiden perusteella toteamaan löytösi olevan espanjansiruetana, on sen hävittäminen suositeltavaa. 
Tappaminen tulee tehdä mahdollisimman nopeasti esimerkiksi laittamalla etanat kiehuvaan 
veteen, etikka-, saippua- tai suolaliuokseen tai leikkaamalla kahtia. Nilviäisillä on kehittynyt hermosto ja luultavasti kyky tuntea kipua. Koska eläinsuojelulain mukaan eläimille ei saa aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä, espanjansiruetanat pitää lopettaa mahdollisimman nopeasti. Jos käytät nestettä, se on hyvä poistaa ennen suljettuun astiaan (esim. korkillinen maitopurkki) tai alueella jaossa oleviin koirankakkapusseihin ja edelleen roskikseen laittamista.

Espanjansiruetanaa ei pidä sekoittaa suurikokoiseen, usein lähes mustaan tai mustan ja valkean viiruiseen, joskus harmaaseen ukkoetanaan, jonka jalan alapinnan reunat ovat jyrkkärajaisen mustat ja keskiosa valkea. Ukkoetana kuuluu maamme alkuperäiseen lajistoon, eikä sitä ole syytä hävittää. Kummankin lajin suuren värivaihtelun vuoksi lajien erottaminen voi olla hankalaa. Lajit voi kuitenkin erottaa hengitysaukon sijainnin perusteella.

Alla olevat ohjeet helpottavat näiden kahden lajin erottelua:

Espanjansiruetana on n. 7 – 15 cm pitkä ja peukalon paksuinen. Hengitysaukko on kilven etuosassa, jalan reunassa on mustat pystyviivat. Väri vaihtelee punertavasta melkein mustaan. Espanjansiruetanan munat ovat 3-4 mm halkaisijaltaan ja maidon vaaleita. Munat ovat usein 20-30 kpl ryppäinä, etana muni i useaan kertaan kesän aikana. Alueilla, joille tämä etana on päässyt leviämään, niitä näkee usein kymmeniä, ellei satoja pienelläkin alueella. Espanjansiruetana viihtyy ihmisasutuksen läheisyydessä.

Ukkoetana

Ukkoetana voi kasvaa jopa 20 cm pitkäksi. Väritys vaihtelee ruskean, mustan ja harmaan sävyissä. Selässä on harjanne ja hännän pää on terävä. Selälle käännettäessä näkyy kolmijuovainen vatsapuoli. Ukkoetana viihtyy enimmäkseen metsissä.

Lisätietoa ja tunnistusapua näistä osoitteista:

Ylen artikkeli

Luontoturva

Vieraslajit  - information also in English