Viljelypalstat

Kiitos kaikille kuluneesta viljelykaudesta ja oikein hyvää sadonkorjuuta!

Palstaneuvojan kausi on päättynyt 31.8.2020 mutta on tavoitettavissa sähköpostitse vielä syyskuun ajan. Syyskuun jälkeen palstaneuvoja on tavoitettavissa seuraavan kerran keväällä 2021.

Kiireellisissä asioissa voit ottaa yhteyttä toiminnanjohtaja Hanna Tukiaiseen

Puhelin: 040 823 9778 (arkisin ma-pe 9-15)

hanna.tukiainen@4h.fi

 

Palstaviljely on mukava kesäinen harrastus!

 

Tampereen 4H-yhdistys hoitaa sekä yksivuotisten että monivuotisten viljelypalstojen vuokrauksen Tampereen alueella. Viljelyalueet sijaitsevat Tampereen kaupungin omistamilla mailla.

Yksivuotiset palstat vuokrataan yhdeksi kasvukaudeksi kerrallaan. Yksivuotiset palstat jaetaan joka kevät uudelleen ja siitä johtuen niillä voi viljellä vain yksivuotisia kasveja. Palstojen jako tapahtuu toukokuun lopulla jokaisen palsta-alueen jakotilaisuudessa.

Monivuotista palstaa voi viljellä niin kauan kuin haluaa. Viljelyn lopettamisesta tulee ilmoittaa Tampereen 4H-yhdistykselle. Monivuotisten palstojen maanmuokkauksesta vastaavat viljelijät itse, jolloin alueilla voi viljellä monivuotisia kasveja. Monivuotisille palstoille ilmottaudutaan jonoon sivuiltamme löytyvällä lomakkeella.

Vasemmalla olevista linkeistä löydät lisätietoa palstaviljelystä.

 

Viljelijän on noudatettava palstaviljelyn sääntöjä. Näin alueet saadaan pysymään siistinä ja palstat hyötykäytössä. Mikäli viljelijä laiminlyö ohjeiden noudattamisen, palstan vuokrasopimus voidaan katsoa purkautuneeksi ja palsta voidaan luovuttaa eteenpäin.

Tiedote Ruskon viljelijöille

 

Houkanojan vedestä on löytynyt korkeita bakteeripitoisuuksia. Houkanojan vettä ei saa käyttää kasteluvetenä.

High levels of bacteria were found in the Houkanoja dicth water. Do not use the Houkanoja ditch water for irrigation.

Tampereen kaupunki toimittaa kasteluvettä maanantaista perjantaihin joka arkipäivä. Viikonloppuisin vettä ei toimiteta.

Tampere city delivers irrigation water from Monday to Friday every weekday. At weekends there won´t be any deliveries.

 

Toivomme, että kaikki viljelijät pyrkivät toimimaan kasteluveden suhteen tasapuolisesti. Eli EI hamstrata vettä, jotta sitä riittää kaikille.

Do not hoard water from the tanks, so it would be enough for everyone.

            

Ruskon Houkanojan vesinäytteessä todettiin ulosteperäisiä bakteereja

Tampereen terveydensuojeluviranomaisen kannanoton mukaan Houkanojan vesi ei täytä mikrobiologiselta laadultaan kasteluveden kriteereitä sellaisten kasvien kastelussa, jossa vesi joutuu tekemisiin syötävien kasvinosien kanssa ja näin ollen Houkanojan vettä ei saa käyttää kasteluvetenä.

 

             

                                      KORONAN VUOKSI HUOMIOITAVAA!!

 Jotta palsta-alueilla toimiminen olisi kaikille turvallista on kaikkien viljelijöiden huomioitava seuraavat asiat:

Palsta-alueilla pitää noudattaa turvallisia etäisyyksiä. Suositus vähintään kaksi metriä.

Kokoontumisia ei saa järjestää.

 Kipeänä ei saa tulla palsta-alueille.

 

 

Palstaviljely voi olla raskasta ja samalla hyvin palkitsevaa. Mutta miten se liittyy ilmastovaikutuksiin.

Ajankohtainen ja palstaviljelyn todellisuutta avaava artikkeli palstaviljelijältämme Johannes Roviomaalta:

https://hyvansaanaikana.fi/mullan-alla/

 

 

                HUOM Monivuotisten palstojen viljelijät!

 

Tarkistattehan, että meille ilmoittamanne sähköpostiosoitteet ovat edelleen voimassa, kiitos!

 

Mikäli et ole varma onko sähköpostiosoitteesi muuttunut viljelyn aloittamisen jälkeen, voit lähettää yhteystietosi sähköpostitse osoitteeseen viljelypalstat.tampere@4h.fi, niin tarkistamme asian.

Tämän viljelykauden palstalaskut lähetään sähköpostitse, mikäli sähköpostiosoite on meidän tiedossamme.

 

Palstaneuvoja Ria Kivirinne on aloittanut työnsä 2.3.2020

 

Palsta-asioissa voit ottaa yhteyttä puhelimitse 040 701 9869 (ma-to klo 10-14)

tai sähköpostitse: viljelypalstat.tampere@4h.fi

JOTTA MONIVUOTISET PALSTA-ALUEET PYSYVÄT HYVÄSSÄ KUNNOSSA, ON TÄRKEÄÄ MUISTAA PALSTAN HOITAMISESSA SEURAAVAT ASIAT

 

  • Palstan nurkat tulee merkitä tukevin paaluin, joihin kirjataan sukunimi. Näin palstojen väliin ei jää hoitamattomia ’ei-kenenkään maita’ ja ennen kaikkea käyttämättömät palsta-alueet erotetaan selkeästi käytössä olevista. 
  • Palstan vierellä kulkevat ojat tulee pitää avoimina. Ojassa kasvavat kasvit kannattaa kitkeä tai niittää ja kasvijätteet tulee kerätä ylös ojasta. Ojan uomaa kannattaa avata myös lapion kanssa. Tämä on tärkeää senkin vuoksi, että kaupungin toimesta tehtävät ojitusten korjaukset ovat hyvin harvinaista herkkua. Jotta nämä jo tehdyt ojitustyöt eivät mene hukkaan ja jotta uusia ojituksia lähdetään tekemään, on olemassa olevista ojista pidettävä hyvää huolta. 
     
  • Jättipalsami on haitallinen vieraslaji, joka tulee kitkeä pois. Jättipalsamin tunnistaa jo ennen kukintavaihetta sahalaitaisesta lehdestä, jonka reunat ovat punertavat. Jättipalsami kannattaa vähintäänkin niittää ennen kukintaa, sillä se leviää voimakkaasti juuri siementensä avulla. Jättipalsami on helppo vetää juurineen maasta, joten kitkeminenkään ei ole mahdotonta kasvin ollessa jo isokokoinen. 

    Kompostointi ei aina tuhoa kasvilajeja tai niiden siemeniä. Tämän vuoksi vieraskasveja sisältävä puutarhajäte pitäisi mädättää jätesäkissä ennen kompostointia tai sijoittamista sekäjäteastiaan.
     
  • Lupiini on jättipalsamin tavoin voimakkaasti leviävä vieraslaji ja se syrjäyttää helposti elintilaa luonnovaraisilta kasveilta. Lupiinia ei tämän vuoksi tule kasvattaa viljelypalstoilla.  
     
  • Palstojen välisille raja-alueille on usein jäänyt alue, jolla kasvaa monenlaista kasvillisuutta kuten vuohenputkea, koiranputkea, nokkosta, mesiangervoa, jättipalsamia, karhunköynnöstä (elämänlanka) ja pajua. Osa näistä kasveista voidaan ja kannattaakin hyödyntää yrtteinä ja ruokana (esim. nokkosen nuoret lehdet ja hieman rusehtuneet eli kypsät siemenet sekä mesiangervon kukinnot). Jos nämä kasvustot päästetään villiintymään, ne tarjoavat kodin kotiloille, tukkivat ojat, varjostavat omaa tai naapurin kasvimaata ja levittävät viljelyn kannalta haasteellista siemen- ja juuripankkia kaikkialle. Nämä kasvustot tulee raivata tai rajata pysymään siististi omalla palsta-alueella siten, ettei niistä ole rajanaapurille haittaa tai vaivaa. Vieraslajit kuten jättipalsami tulee pyrkiä hävittämään.  
  • Joillain palstoilla kasvaa ainoastaan marjapensaita, joiden sato käydään loppukesästä keräämässä. Mikäli pidät palstaa vain näiden pensaiden hyödyntämiseksi ja palstallasi on vielä ylimääräistä viljelyalaakin, näyttää palsta helposti käyttämättömältä. Marjapensaiden ympärillä oleva heinikko on pidettävä siistinä ja ylimääräinen viljelyala on otettava hyötykäyttöön tai annettava eteenpäin viljeltäväksi.

HEI TAHMELAN VILJELIJÄ! 

 

PYYDÄMME VILJELIJÖITÄ MERKITSEMÄÄN PALSTANSA KULMAT SELKEIN MERKEIN, paaluin tai tukevin kepein – sukunimellä merkittynä. Näin erotamme viljelykäytössä olevat palstat varmimmin viljelemättömistä palstoista.

Pidäthän ajatuksissasi sen, että viljelypalstat on todellakin tarkoitettu hyödynnettäviksi, iloa ja satoa tuottaviksi. Palstasopimus voidaan purkaa palstan hoitamattomuuden ja käyttämättömyyden vuoksi. Jos olet jostain syystä estynyt yksittäisenä viljelykautena hoitamaan monivuotista palstaasi, ilmoitathan sen väliaikaiseen hoitoon. Näin joku halukas pääsee yhdeksi kesäksi viljelemään, palstasi pysyy hyvässä kunnossa eikä palstasopimusta tarvitse kohdaltasi lopullisesti irtisanoa käyttämättömyyden vuoksi.

KÄYTÄNNÖSSÄ tämä tarkoittaa sitä, että tämän kevään ja kesän aikana tuomme villiintyneille palstoille huomautuskylttejä. Kyltissä pyydetään ottamaan palstaneuvojaan yhteyttä määräaikaan mennessä. Aikaa huomautukseen reagoimiseen on noin kuukausi. Mikäli yhteydenottoa ei tuona aikana kuulu, palsta katsotaan käyttämättömäksi, palstasopimus puretaan ja palsta jaetaan samantien seuraavalle jonottajalle.

 

Kaikkien palstaviljelijöiden yhteinen keskustelupalsta