Viljelypalstat

Tiedote Ruskon viljelijöille

Houkanojan vedestä on löytynyt korkeita bakteeripitoisuuksia v.2020. Houkanojan vettä ei saa käyttää kasteluvetenä.

High levels of bacteria were found in the Houkanoja dicth water year 2020. Do not use the Houkanoja ditch water for irrigation.

Tampereen kaupunki aikoo rakentaa Ruskon palsta-alueelle  kaivon. Kaivoa ei kuitenkaan tulla saamaan valmiiksi kesän 2021 aikana. Tampereen kaupunki jatkaa siis kasteluvesisäiliöiden täyttämistä elokuun loppuun asti. Kasteluvettä toimitetaan maanantaista perjantaihin joka arkipäivä. Viikonloppuisin vettä ei toimiteta.

Vesi on tarkoitettu kaikille viljelijöille tasapuolisesti. Vedenkulutusta ja riittävyyttä on vaikea arvioida. Toivomme, että kaikki viljelijät käyttävät vettä harkiten, jotta sitä riittää kaikille.

Tampere city is going to build an irrigation well to the Rusko plot area. The well is not going to be ready during this summer. Tampere city is continuing to fill the water tanks till the end of August. Tampere city delivers irrigation water from Monday to Friday every weekday. At weekends there won´t be any deliveries.

Please don’t hoard the water so it will be enough for everyone.

Tampereen terveydensuojeluviranomaisen kannanoton mukaan Houkanojan vesi ei täytä mikrobiologiselta laadultaan kasteluveden kriteereitä sellaisten kasvien kastelussa, jossa vesi joutuu tekemisiin syötävien kasvinosien kanssa ja näin ollen Houkanojan vettä ei saa käyttää kasteluvetenä.

                        KORONAN VUOKSI HUOMIOITAVAA!!

 Jotta palsta-alueilla toimiminen olisi kaikille turvallista on kaikkien viljelijöiden huomioitava seuraavat asiat:

Palsta-alueilla pitää noudattaa turvallisia etäisyyksiä. Suositus vähintään kaksi metriä.

Kokoontumisia ei saa järjestää.

 Kipeänä ei saa tulla palsta-alueille.

Palstaviljely on mukava kesäinen harrastus!

Tampereen 4H-yhdistys hoitaa sekä yksivuotisten että monivuotisten viljelypalstojen vuokrauksen Tampereen alueella. Viljelyalueet sijaitsevat Tampereen kaupungin omistamilla mailla.

Yksivuotiset palstat vuokrataan yhdeksi kasvukaudeksi kerrallaan. Yksivuotiset palstat jaetaan joka kevät uudelleen ja siitä johtuen niillä voi viljellä vain yksivuotisia kasveja. Palstojen jako tapahtuu toukokuun lopulla jokaisen palsta-alueen jakotilaisuudessa.

Monivuotista palstaa voi viljellä niin kauan kuin haluaa. Viljelyn lopettamisesta tulee ilmoittaa Tampereen 4H-yhdistykselle. Monivuotisten palstojen maanmuokkauksesta vastaavat viljelijät itse, jolloin alueilla voi viljellä monivuotisia kasveja. Monivuotisille palstoille ilmottaudutaan jonoon sivuiltamme löytyvällä lomakkeella.

Vasemmalla olevista linkeistä löydät lisätietoa palstaviljelystä.


                HUOM Monivuotisten palstojen viljelijät!

Tarkistattehan, että meille ilmoittamanne sähköpostiosoitteet ovat edelleen voimassa, kiitos!

Mikäli et ole varma onko sähköpostiosoitteesi muuttunut viljelyn aloittamisen jälkeen, voit lähettää yhteystietosi sähköpostitse osoitteeseen viljelypalstat.tampere@4h.fi, niin tarkistamme asian.

Tämän viljelykauden palstalaskut lähetään sähköpostitse, mikäli sähköpostiosoite on meidän tiedossamme.

Palsta-asioissa voit ottaa yhteyttä myös puhelimitse 040 701 9869 (ma-to klo 10-14)

Viljelijän on noudatettava palstaviljelyn sääntöjä. Näin alueet saadaan pysymään siistinä ja palstat hyötykäytössä. Mikäli viljelijä laiminlyö ohjeiden noudattamisen, palstan vuokrasopimus voidaan katsoa purkautuneeksi ja palsta voidaan luovuttaa eteenpäin.

Palstaviljely voi olla raskasta ja samalla hyvin palkitsevaa. Mutta miten se liittyy ilmastovaikutuksiin.

Ajankohtainen ja palstaviljelyn todellisuutta avaava artikkeli palstaviljelijältämme Johannes Roviomaalta:

https://hyvansaanaikana.fi/mullan-alla/

 

 

JOTTA MONIVUOTISET PALSTA-ALUEET PYSYVÄT HYVÄSSÄ KUNNOSSA, ON TÄRKEÄÄ MUISTAA PALSTAN HOITAMISESSA SEURAAVAT ASIAT:

  • Palstan nurkat tulee merkitä tukevin paaluin, joihin kirjataan sukunimi. Näin palstojen väliin ei jää hoitamattomia ’ei-kenenkään maita’ ja ennen kaikkea käyttämättömät palsta-alueet erotetaan selkeästi käytössä olevista.
  • Palstan vierellä kulkevat ojat tulee pitää avoimina. Ojassa kasvavat kasvit kannattaa kitkeä tai niittää ja kasvijätteet tulee kerätä ylös ojasta. Ojan uomaa kannattaa avata myös lapion kanssa. Tämä on tärkeää senkin vuoksi, että kaupungin toimesta tehtävät ojitusten korjaukset ovat hyvin harvinaista herkkua. Jotta nämä jo tehdyt ojitustyöt eivät mene hukkaan ja jotta uusia ojituksia lähdetään tekemään, on olemassa olevista ojista pidettävä hyvää huolta. 

  • Jättipalsami on haitallinen vieraslaji, joka tulee kitkeä pois. Jättipalsamin tunnistaa jo ennen kukintavaihetta sahalaitaisesta lehdestä, jonka reunat ovat punertavat. Jättipalsami kannattaa vähintäänkin niittää ennen kukintaa, sillä se leviää voimakkaasti juuri siementensä avulla. Jättipalsami on helppo vetää juurineen maasta, joten kitkeminenkään ei ole mahdotonta kasvin ollessa jo isokokoinen. 

    Kompostointi ei aina tuhoa kasvilajeja tai niiden siemeniä. Tämän vuoksi vieraskasveja sisältävä puutarhajäte pitäisi mädättää jätesäkissä ennen kompostointia tai sijoittamista sekäjäteastiaan.

  • Lupiini on jättipalsamin tavoin voimakkaasti leviävä vieraslaji ja se syrjäyttää helposti elintilaa luonnovaraisilta kasveilta. Lupiinia ei tämän vuoksi tule kasvattaa viljelypalstoilla.  

  • Palstojen välisille raja-alueille on usein jäänyt alue, jolla kasvaa monenlaista kasvillisuutta kuten vuohenputkea, koiranputkea, nokkosta, mesiangervoa, jättipalsamia, karhunköynnöstä (elämänlanka) ja pajua. Osa näistä kasveista voidaan ja kannattaakin hyödyntää yrtteinä ja ruokana (esim. nokkosen nuoret lehdet ja hieman rusehtuneet eli kypsät siemenet sekä mesiangervon kukinnot). Jos nämä kasvustot päästetään villiintymään, ne tarjoavat kodin kotiloille, tukkivat ojat, varjostavat omaa tai naapurin kasvimaata ja levittävät viljelyn kannalta haasteellista siemen- ja juuripankkia kaikkialle. Nämä kasvustot tulee raivata tai rajata pysymään siististi omalla palsta-alueella siten, ettei niistä ole rajanaapurille haittaa tai vaivaa. Vieraslajit kuten jättipalsami tulee pyrkiä hävittämään.
  • Joillain palstoilla kasvaa ainoastaan marjapensaita, joiden sato käydään loppukesästä keräämässä. Mikäli pidät palstaa vain näiden pensaiden hyödyntämiseksi ja palstallasi on vielä ylimääräistä viljelyalaakin, näyttää palsta helposti käyttämättömältä. Marjapensaiden ympärillä oleva heinikko on pidettävä siistinä ja ylimääräinen viljelyala on otettava hyötykäyttöön tai annettava eteenpäin viljeltäväksi.